Oliko Pietari pelkuri?

Pietari on varmaankin meille tunnetuin Jeesuksen opetuslapsista. Hänet mainitaan ensimmäisen kerran, kun hänen veljensä Andreas vei hänet Jeesuksen luo. Jeesus katsoi häneen ja sanoi: ”Sinä olet Simon, Johanneksen poika. Sinun nimesi on oleva Keefas.”
Keefas tarkoittaa kalliota ja huomaamme siis, että jo heti ensi tapaamisessa Jeesus antoi Pietarille uuden nimen, joka tulisi sattuvalla tavalla kuvaamaan Pietarin elämää ja tehtävää Kristuksen seurakunnan johtohahmona.
Sanavalmis Pietari tulee monella tavalla esille myös pääsiäisajan kertomuksissa. Kun Jeesus viimeisellä aterialla ollessa kertoi opetuslapsilleen, että he kaikki jättäisivät hänet tuona yönä, Pietari oli taas valmis lupaamaan, Luuk. 22:33: ”Herra, sinun kanssasi olen valmis menemään, vaikka vankilaan tai kuolemaan!” Jeesus kuitenkin totesi, että Pietari tulisi kieltämään hänet kolme kertaa, ennen kuin kukko lau-laa. Ja näin todellakin tapahtui!
Oliko Pietari onneton pelkuri kieltäessään Jeesuksen? Voisi kai vastata, että toisaalta oli ja toisaalta ei. Kun suuri joukko miehiä tuli ylipappien ja kansanvanhinten luota miekoin ja seipäin varustettuna vangitsemaan Jeesusta Getsemanen puutarhassa, Pietari oli valmis puolustamaan Jeesusta. Pietari veti esiin miekan, iski ylipapin palvelijaa ja löi häneltä oikean korvan irti. Mutta Jeesus sanoi Pietarille: ”Pistä miekkasi tuppeen. Isä on antanut minulle tämän maljan. Enkö minä joisi sitä?”
Oliko Pietari siis onneton pelkuri? Tekee mieli vastata, että ei todellakaan! Pietari ainakin yritti puolustaa mestariaan sivaltamalla yhdeltä palvelijalta korvan irti! Voisi sanoa, että sitä ei tee suuren ylivoiman edessä mies, joka on täysi pelkuri. Pietari oli myös valmis seuraamaan Jeesusta kauempana ylipapin esipihalle asti nähdäkseen, kuinka Jeesukselle kävisi.
Mikä sitten vaiensi Pietarin? Pietarin lannisti se tapa, jolla hän näki Jeesuksen reagoivan niin Getsemanessa kuin hiilivalkealla ylipapin esipihassa! Jeesushan ei lähtenyt Getsemanessa tippaakaan mukaan tuohon Pietarin rohkeaan toimintaan. Päinvastoin Jeesus ei ollenkaan vastustanut omaa kiinni ottamistaan, vaikka varmasti olisi voinut. Ja mikä yllättävintä, Jeesus jopa paransi ylipapin palvelijan korvan, jonka Pietari oli sivaltanut miekalla irti.
Myös hiilivalkealla Jeesus ei vähääkään puolustautunut, kun sotilaat pilkkasivat ja löivät häntä. Tämä Jeesuksen reagointi lannisti ja vaimensi Pietarin. Lopulta kaiken keskellä, tuossa uudessa hämmentävässä tilanteessa Pietari huomasi kieltäneensä Jeesuksen kolme kertaa.
Miksi Pietari kielsi Jeesuksen? Pietari kielsi siksi, koska hän ei tuossa vaiheessa vielä tuntenut sitä Jeesusta, joka seisoi sidottuna ja vangittuna pilkkaajien edessä ja oli valmis ottamaan vastaan lyönnit ja sylkemiset ja lopulta menemään jopa ristin kuolemaan asti. Tätä Jeesusta Pietari alkoi oppia tuntemaan vasta pääsiäisen jälkeen Galilean järven hiilivalkealla, kun Jeesus kysyi syvässä murheessa ja katumuksessa rypevältä Pietarilta kolme kertaa: ”Rakastatko sinä minua?” Ja joka kerta Pietari sai Jeesukselta vastauksen, joka antoi ymmärtää, että hän ei olekaan hyljätty, vaan Jeesuksella on hänelle vielä tehtäviä.
Kyse tässä kaikessa on viime kädessä menestysteologian ja ristinteologian erosta! On oikeastaan helppo olla menestysteologi silloin, kun on suuri joukko kannattajia ympärilläsi. Historia ja myös oma aikamme osoittaa, että kristillistä uskoakin voidaan käyttää jopa vallan välikappaleena.
Aina silloin tällöin kunnian ja menestyksen teologia on yrittänyt nostaa päätään kristikunnassa. On haluttu uskoa ja todistella, että kaikella lainsäädännöllä ja poliittisella vaikuttamisella yhteiskunta saadaan vähitellen muuttumaan täysin kristilliseksi. Katolisen kirkon historia keskiajalla on tästä räikein esimerkki inkvisitiolaitoksineen, ristiretkineen, miekkalähetyksineen, noitavainoineen jne.
On toki hyvä, että yhteiskunnassamme kristillisiä ja raamatullisia arvoja puolustetaan ja halutaan pitää esillä jopa lainsäädännön kautta, mutta helposti siinäkin lihan käsivarsi voi alkaa heilua liian innokkaasti. Kun on valtaa, on helppo mollata vastustajat ja yrittää saattaa heidät, vaikka häpeän alaisiksi.
Pietari olisi Getsemanessa ollut valmis muuttamaan koko Israelin yhteiskunnan evankeliumin mukaiseen uuteen uskoon, vaikka miekan ja keihään voimalla. Kyllä hänellä olisi rohkeutta ja intoa siihen ollut, hänhän jopa todisti sen toiminnallaan. Mutta Pietarinkin innon vaimensi vähitellen se, kun hän huomasi, että Jeesus vain istua kyhjötti ylipapin pihalla, eikä tehnyt elettäkään lähteäkseen mukaan sapelien kalisteluun.
Toki tuolla lihan käsivarrellakin voidaan saada jotakin aikaiseksi, mutta sittenkin, Jeesus näytti meille kärsimyksissään aivan toisenlaisen tien, sellaisen tien, joka yllätti täysin jopa hänen lähimmän opetuslapsensa. Suurimmat voitot evankeliumin julistuksessa ja Jumalan valtakunnan työssä on saatu ristintien kautta. Sen myöhemmin osoitti myös Pietari itse. Perimätiedon mukaan, kun hän joutui kokemaan marttyyrikuoleman, hänet omasta pyynnöstään ristiinnaulittiin pää alaspäin.
Pietari oli vuosikymmenien aikana oppinut, että kristilliseen uskoon ja evankeliumin sanomaan liittyy todellinen kaiken muuttava voima. Pietari oli saanut nähdä maita ja mantuja kiertäessään, että tuo dynaaminen voima muuttaa jopa kylät ja kaupungit. Mutta hän oli saanut tulla tuntemaan, että tuo voima on jotakin muuta kuin inhimillistä voimaa ja uhoamista. Pietari oli oppinut, että jos hän aikoo muuttaa yhteiskuntaa ja maailmaa, parhaiten hän voi tehdä sen ristintien kautta, olemalla valmis jopa kulkemaan saman tien kuin mestarinsakin!