2. Raamattu, ajaton kirja
Raamatun keskeinen sanoma on tietenkin evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta. Tuo sanoma kulkee keskeisenä juonena ja punaisena lankana Raamatun alkulehdiltä viimeiselle sivulle saakka. Toki Raamatusta löytyy myös historian kerrontaa, profeettojen sanomaa, runo- ja mietekirjallisuutta jne. Lisäksi Jumala on nähnyt hyväksi ilmoittaa meille sanassaan joitakin asioita siitä, kuinka kaikki on saanut alkunsa ja kuinka kaikki tulee kerran päättymään. Usein väitetään, että Raamattu on vanhanaikainen ja siksi se pitäisi "päivittää" nykyaikaisemmaksi. Mahtavinta on kuitenkin se, ettei Raamattu pyrikään olemaan ainoastaan nykyaikainen kirja, vaan se on jopa "futuristinen" kirja, eli kertoo asioista ja tapahtumista, jotka ovat vielä tulevaisuutta.
Raamatun alkukertomukset antavat meille selvän käsityksen, että 1) Jumala on kaiken Luoja, 2) Ihminen on syntiin langennut ja kapinassa Jumalaa vastaan, 3) Synnistä ja kapinasta seuraa aina Jumalan vanhurskas tuomio ja 4) Jumalalla on ollut jo alusta lähtien pelastussuunnitelma ihmiskuntaa varten. Raamatun ilmoitus lopunajoista puolestaan kertoo meille selvästi, mitä ihmiskunnalle tulee tapahtumaan, kuinka Jumalan valtakunta tulee lopulta voittamaan ja saatana heitetään enkeleineen tuliseen järveen.
On mielenkiintoista huomata, että hyökkäykset Raamatun totuutta ja arvovaltaa vastaan ovat kohdistuneet kaikista eneten sen alku- ja loppulukuihin. Saatana on yrittänyt tehdä mitättömäksi Raamatun alkuluvut ja tuoda tilalle valheen, jonka mukaan kaikki olisi syntynyt sattumalta ja itsestään. Jopa monien teologien taholta saamme kuulla väitteitä, että Raamatun kertomukset luomisesta, syntiinlankeemuksesta, vedenpaisumuksesta jne. eivät sellaisenaan ole tapahtuneet, vaan nuo kertomukset ovat ihmisten sepittämiä muinaistaruja. Joutuu kuitenkin kysymään, että jos esim. Raamatun yksitoista ensimmäistä lukua (1. Moos. 1-11) eivät ole totta, niin missä kohtaa Raamattua Jumala sitten alkaisi puhua totta?!
Yhtä lailla profeettojen ennustukset tulevaisuudesta ja lopunajoista on haluttu mitätöidä, ja väittää, ettei Raamattu kerro tulevaisuudesta mitään absoluuttista totuutta. Raamatun profeetellinen sanoma on yritetty turhentaa aina 1800-luvulta lähtien, jolloin liberaaliteologia alkoi saada yhä enemmän valtaa yliopisto-opetuksessa. Kaikista hyökkäyksistä huolimatta profeettojen ennustukset ovat kuitenkin kerta toisensa jälkeen osoittautuneet todeksi. Yksi tällainen profeetallinen ajanmerkki keskellämme on Israelin valtio. Vielä 1930-luvulla Helsingin yliopiston Vanhan Testamentin eksegetiikan professori A.F. Puukko torjui päättäväisesti Raamatun ennustusten tulkinnan, jonka mukaan juutalaiset vielä kerran muuttaisivat Palestiinaan ja muodostaisivat sinne oman valtion. Kun sitten vuonna 1948 Israelin valtio perustettiin, joutui professori pyörtämään pyhät sanansa ja toteamaan: "Raamatun ennustuksilla on tapana toteutua piinallisen kirjaimellisesti."
Usein myös sanotaan, ettei Raamatun ennustuksia ja näkyjä voi ymmärtää, ja samalla vedotaan esim. Danielin kirjaan, jossa sanotaan "lukitse nämä sanat", Dan. 12:4. Itse ajattelen kuitenkin niin, että miksi Jumala olisi antanut meille sanassaan lukuisia profetioita, joita ei muka olisi tarkoitettu koskaan ymmärrettäväksi! Mitä hyötyä siitä olisi ja miksi Jumala olisi ilmoittanut niistä lainkaan? Ja esim. tuossa Danielin kirjan kohdassahan luvataan, että "monet sitä tutkivat ja ymmärrys lisääntyy". Vanha Biblia jopa kääntää sen "silloin pitää sen tykö monta tuleman ja suuren ymmärryksen löytämän." Jos profeetta tai Herran palvelija näki ja koki jotakin, mitä ei ollut lupa ja tarkoitus kertoa meille, Jumala sen kyllä ilmoitti palvelijalleen. Näin esim Johannesta kiellettiin lainkaan kirjoittamasta erästä kuulemaansa asiaa, Ilm. 10:4, tai Paavalin ei ollut lupa kertoa, mitä hän oli paratiisissa kuullut, 2.Kor. 12:4!
Miksi saatana sitten on halunnut hyökätä juuri Raamatun alku- ja loppukertomuksia vastaan. Yksi selitys voisi olla, että kertovathan ne selvästi, kuinka saatana pääsi kerran tunkeutumaan ihmiskunnan elämään, ja toisaalta, kuinka kerran tuo saatanan valta tullaan lopullisesti musertamaan. Saatana ilmestyy ihmiskunnan näyttämölle Raamatun kolmannessa luvussa (1. Moos. 3, syntiinlankeemus), ja poistuu näyttämöltä sen kolmanneksi viimeisessä luvussa (Ilm. 20:10). Eipä siis ihme, jos saatana on halunnut jo vuosisatojen ajan riistää arvovallan ja uskottavuuden Raamatun profetioilta. Kukapa haluaisi kuulla puhuttavan omasta tappiostaan!