35. Aikakirjat

35. AIKAKIRJAT

Ensimmäinen ja Toinen Aikakirja ovat rinnakkaista historian kerrontaa Samuelin kirjoille ja Kuningasten kirjoille. Aikakirjojen alussa on sukuluetteloita aina Aadamista lähtien. Moni, joka on päättänyt lukea Raamatun sanasta sanaan, onkin voinut kokea haasteellisena kahlata läpi juuri nämä sivut. Kieltämättä näiden luettelojen lukeminen ei välttämättä saata tuntua kovin motivoivalta, mutta Jumalan sanan innokas lukija voi löytää sieltäkin mahtavia yksityiskohtia. (Esim. Bruce Wilkinsonin kirja Jabesin rukous perustuu juuri näissä sukuluetteloissa olevaan pariin jakeeseen, 1. Aik. 4:9, 10).

Toisin kuin Samuelin ja Kuningasten kirjat, Aikakirjat kertovat vain Juudan kuningaskunnan vaiheista, jättäen pohjoisen valtakunnan Israelin vaille huomiota. Asioita myös tarkastellaan paljolti leeviläisen papiston ja temppelijumalanpalveluksen kannalta. Esim. tarkan määritelmän Jerusalemin temppelin sijaintipaikalle löydämme juuri Aikakirjoista (2. Aik. 3:1). Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös maininta temppelin jumalanpalveluksen musiikkitoiminnasta, jossa kerrotaan Aasafin, Heemanin ja Jedutunin poikien soittaneen hurmoksissa kanteleilla, harpuilla ja kymbaaleilla (1. Aik. 25: 1). Olisi ollut todella mielenkiintoista kuunnella tuota musiikkia! Nämä erityispiirteet viittaavat siihen, että kirjan kirjoittaja on ollut läheisessä yhteydessä leeviläiseen papistoon. Mahdollisesti kirjoittajana on ollut leeviläinen kirjanoppinut Esra, joka toimi Babylonian pakkosiirtolaisuudesta paluun aikoihin. Kirja poikkeaa myös edellisistä historian kirjoista siinä mielessä, että asiat kerrotaan ikään kuin kaunistellummin. Aikakirjat eivät mainitse mitään esim. kuningas Daavidin lankeemuksesta, eivätkä Salomon sortumisesta epäjumalanpalvelemiseen.

Juutalaisten raamattu Tanak päättyy Aikakirjoihin, jonka viimeiset jakeet kertovat  Persian kuninkaan Kooreksen antamasta käskystä jälleenrakentaa Jerusalemin temppeli. Näin kirja ja samalla koko juutalainen Raamattu päättyy toivon näköalaan uuden alun mahdollisuudesta Babylonian pakkosiirtolaisuuden jälkeen.